Alikategoria: haggada midrash.Luettu: 17 kertaa. Osuttu: 15 kertaa. Fontin koko: pienennä - suurenna

Purjehtiminen


Kirjoitan taivasten kuningaskunnan veneilijöille:

Elohim on istuttanut taivasten kuningaskunnan armomerelle. Tällä mittaamattoman laajalla merellä ei ole kuin yksi ainoa saari, seurakunta.

Saaressa on lahtia ja niemiä, ja siellä asuu monenlaisia purjehtijoita:

- Jotkut "purjehtivat" silmiensä avulla, kun katselevat saaren rannasta armomerelle.

- Eräät purjehtivat niemestä niemeen, saaren lahtien poikki.

- Toiset purjehtivat rannikkoa pitkin saaren ympäri.

- Muutamat purjehtivat saarelta poispäin aina siihen asti, kun saari on katoamassa näkyvistä ja palaavat takaisin.

- Harvat uskaltavat purjehtia niin kauaksi saarelta, että he eivät enää palaa takaisin.

Nämä viimeksi mainitut ovat kuolleet täysin vanhalle ihmiselleen. He antavat purjeet ja ruorin Hänen käsiinsä, joka ottaa ohjakset käsiinsä ja vie minne Hän tahtoo. Vene ei ole silloin tuuliajolla! Vene on Taitavan Mestarin kädessä.

Oikea purjehtija ei tahdo armomereltä takaisin 'turvattomalle' saarelle, koska siellä olevat ihmiset pelkäävät purjehtimista horisontin taakse. Heidän mielestään on turvallisempaa olla saarella, kuin ottaa riski ja antautua Elohimin 'Tuulen', Pyhän Hengen kuljetettavaksi. Eikö olisi parempi nähdä Elohimin armomerta ja olla Hänen sanansa löytöretkeilijänä? Eikö olisi parempi silmin nähdä, mistä toiset uskovat ovat lukeneet. Saarella puhutaan rannikkopurjehtijoiden kokemuksista ja opetuksista matkan varrelta, mutta sittenkin sieltä puuttui jotain aivan olennaista.

Saarelta kaikki katsoivat armomerelle, mutta kukaan ei tiennyt, millaista elämä oli siellä, jossa ei ole muuta kuin loputon armomeri ympärillä. Miksi kukaan ei puhunut niistä asioista? Sen tähden, koska yksikään sinne purjehtinut ei ollut palannut takaisin kertomaan. Saarella olevat uneksivat sellaisesta elämästä ja vapaudesta. He kuvittelivat, millaista elämä siellä olisi. Se ei ollut kuitenkaa purjehtimisen ymmärtämistä ja sisäistämistä.

Onko aavalla armomerellä pelkoa? Kyllä siellä pelkoa on, koska olemme vain ihmisiä, mutta se pelko on hyödyllistä, koska se auttaa turvautumaan Elohimiin eikä ihmisiin. Ei ole tukevaa inhimillistä 'maata' jalkojen alla, mutta mitä sitten! Elohimin armo on tukevampi kuin maa! Sen todistaa Pietarin jalkojen alla oleva vesi, koska Elohimin sana kantaa (Matt. 14:29).

Armomerellä suuntavaistoa ei tarvita. Kuta kauemmaksi kuljet, sitä heikommaksi käy oma tahto palata takaisin ja lopulta et sitä kaipaakaan. Juuri kun ajattelit, että pitkällisen purjehtimisen jälkeen armomeri päättyisi, yllätyit, koska "hänen täyteydestään me olemme saaneet, ja armoa armon päälle (Joh. 1:16)". Ei ensimmäinen armomeri, vapauden Toora, ole muuta kuin jatkamista armomerelle, joka on ylempänä ja lähempänä taivasta, jolloin sinun 'vanhurskautesi on kuin meren aallot' (Jes. 48:18b).

Missä sinun 'purjeveneesi' on? Rannikkoako purjehdit? Etkö lähtisi liikkeelle sanoen: 'aion kadottaa sieluni Jeshuan tähden, että löytäisin sen' (Matt. 10:39)'? Et sinä kadota yhteyttä saareen, vaan yhteys siellä oleviin säilyy, koska Adonai on sinun kanssasi. Armomerellä et voi kulkeutua koskaan liian kauaksi. Onko Elohimin mielestä taivasten kuningaskunnan opetuslasta, joka on mennyt Hänen armomerellään liian pitkälle? Elohimin armomerellä ei koskaan mennä liian pitkälle!

10.07.2010

Mauno K. Muokattu 9.11.2017

Jaa tämä artikkeli Facebookissa:
Jaa

Muita sinua mahdollisesti kiinnostavia artikkeleita:
Muukalaiset - Messiaanisten varojen käyttö - Pyhän kansan edustajat - saatanan peli
Keskustelu kategoriassa Tutkivat, johon tämä artikkeli kuuluu
Keskustelua pyörittää Disqus