ILMESTYS LOHJALLA
Tapahtumapaikkana oli Lohjan helluntaiseurakunnan rukoushuoneen yläparvi. Oli ehtoolliskokouksen aika, elokuussa 1988. Istuin yläparven etuosassa, lähellä kaidetta. Ehtoollisen jakaminen oli juuri alkanut, ja johtavat miehet tarjosivat leipää ja viiniä uskoville ja kulkivat penkkirivien väleissä. Olin polvistunut yläparven etummaisen penkin viereen, ja katsoin yläparven kaiteesta ylöspäin kohoavia portaita, aina päädyssä olevaa ikkunaa kohti.
Yhtäkkiä näin kuinka jalka, jossa oli sandaali, työntyi seinän läpi. Näin Rabbi Jahsuhuan olemuksen yhtä selvästi, kuin jos nähdään elävä teräväpiirtokuva kolmiulotteisesti. Hänen sandaalinsa olivat tehty nahkasta ja oli solmittu nahkanauhoilla nilkan ja pohkeen ympäri. Hän kääntyi yläparven ikkunan edessä ja lähti rauhallisesti kävelemään laskevia portaita alas, Hän oli pukeutunut juutalaiseksi. Hänen yllään oli sama vaatetus, jolla hän oli kohdannut tulevat opetuslapsensa Kinneret-järven rannalla noin 2000 vuotta sitten. Mistä minä sen tiedän? Sen tähden, koska Hänen käsissään ja jaloissaan ei ollut naulojen jättämiä arpia. Hän ilmestyi siis siinä olemuksessaan, joka Hänellä oli ennen kärsimystään.
Jahushualla oli viinipunainen puku, jonka helma ylettyi polven alapuolelle asti (1 Moos. 49:11). Puvun helma heilahteli, kun Hän käveli eteenpäin. Viininpunaisen puvun alla näin valkoisen, hienosta pellavaisesta kankaasta tehdyn, pitkän puvun, jonka helma ylettyi nilkaan asti. Hän oli aivan kuin aikovinaan kulkea ohitseni. Kun Hän oli noin kahden metrin päässä, ajattelin, että minun täytyy nähdä Hänen kasvonsa. Kun nostin katseeni Hänen kengistään, helmuksistaan ja puvustaan Hänen kasvojansa kohti, olivat Hänen kasvonsa peitetyt kirkkauden peitteen alle ja hiusten mustat laineet näkyivät ohimoilla.
Hänen sanomansa oli seuraava:
1. Seuraa minua! [Elai lekha acharai; Matt. 4:18-22)! Mitä tämä tarkoitti? Minun tuli lähteä ulos saatanan vallan alaisesta järjestelmästä, jota kutsun nykyajan kristilliseksi valtakunnaksi. Oli aivan mahdotonta seurata Häntä, jos kuuluisin johonkin kirkkokuntaan, lahkoon tai eriseuraan. Uskonnollisessa valtakunnassa ei voi yksikään uskova seurata Jahushuaa. Taivasten kuningaskunnan vastaisesta korvausteologiasta oli luovuttava. Olisi seurattava yksin Jahushuaa (Galat. 5:20). Jahushuasta tulisi yksin Rabbini (Matt. 23:8). Hänen seuraamisensa tarkoitti palaamista taivasten kuningaskunnan heprealaisille juurille, jota varhainen liittojen ajan seurakunta toteutti Jerusalemissa.
Lähdinkö heti seuraamaan Jahushuaa? En lähtenyt. Minulla oli hyvä toimeentulo ja perhe. Ei ollut uskallusta. Olin pelkuri. Olin nähnyt valtavan ilmestyksen, jonka muistan tänään, lähes 29 vuotta myöhemmin. Jos minulta kysyttäisiin ilmestyksestä yksityiskohtaisia tietoja kello kolmen aikaan yöllä, osaisin kertoa asian sujuvasti. Olin silloin nykyajan kristitty, enkä tiennyt, mitä on Hänen seuraamisensa. Asiaa oli silloin turha kysyä pastorilta. Olin omilla reissuillani vielä seuraavat kaksitoista vuotta. Tänä aikana minulle kävi täsmälleen samalla tavalla kuin opetuslapsille, jotka palasivat takaisin kalaverkkojen pariin: ... eivät sinä yönä saaneet mitään (Joh. 21:3b). Minun elämässäni oli samankaltainen nykyajan kristillinen yö, jolloin en saanut yhtään mitään. Sain saalista, mutta se karkasi minulta. Ilmestyksen jälkeen oli pitkä turhuuden yö, joka vei minulta kaiken. Kaikki meni, mutta en silloin vielä tiennyt, että elämäni aamu oli tullut, sillä Jahushua seisoi rannalla, vaikka en Häntä tuntenut (Joh. 21:4).
Mitä tapahtui Gennesaretin järvellä, oli kuin toisinto siitä (Joh. 21:6-11), mitä tapahtui silloin, kun Pietari ja Andreas kutsuttiin ensimmäistä kertaa seuraamaan Jahushuaa (Luuk. 5:1-11). Jahushua kutsui rohkaisevasti ja rakkaudellisesti Pietaria seuraamaan uudestaan Häntä. Jahushua ikäänkuin sanoi: Pietari, tiedän,...,tiedän,...tiedän, olet epäonnistunut, mutta siitä huolimatta, annan sinulle uuden mahdollisuuden. Tule ja seuraa Minua (Joh. 21:19,22).
2. Kun Jahushua pyysi seuraamaan itseänsä noin 29 vuotta sitten, oli ehtoollisen jakaminen menossa parasta aikaa. Vietin kuin läksiäiseksi viimeisen nykyajan kristillisen ehtoollisen (Matt. 26:26-28). Oli hyvästien aika, vaikka uskonnollisesta addiktiosta vapautumisen prosessi oli vasta alussa. Jahushua ilmestyi minulle täsmälleen sillä hetkellä, kun johtavat miehet toivat luokseni leivän ja viinin! Tiesin siinä ehtoollista ottaessani, että Hänen leipänsä muuttui lihasta totiseksi ruoaksi ja Hänen viininsä muuttuu verestä totiseksi juomaksi (Joh. 6:53-55).
3. Hän kertoi minulle, että tulevina päivinä elämääni kohtaisivat kärsimykset (Matt. 20:23, Ap.t. 9:16, Filip. 1:29 ja 1 Piet. 4:12-13). Hänen ilmestymisensä tulisi lohduttamaan ja rohkaisemaan minua vaikeina hetkinä, että jaksaisin elää läpi kaikki tulevien päivien kärsimykset ja surut.
4. Jokaisesta niistä kahdestatoista, jotka Hän lihansa päivinä kutsui seuraamaan itseään, Hän teki lähettilään. Hän kutsui minut ensin matkalle ulos väärästä valtakunnasta. Sitten Hän antoi ilmestyksiä, joiden kautta Hän opetti minut näkemään taivasten kuningaskunnan salaisuuden. Kun synnyin ylhäältä, silmäni avattiin, ja valitsin ahtaan portin. Tänä päivänä olen vaeltanut viisi vuotta opetuslapsena taivasten kuningaskunnassa. Hän on kutsunut minut palvelemaan rukouksen ja sanan kautta taivasten kuningaskunnan seurakuntaa (Ap.t. 11:26 ja Ap.t. 6:4).
Julkaistu 2012 - 2014
Mauno K.
Muokattu 20.09.2017