Alikategoria: jhwhnkuuleminen.Luettu: 25 kertaa. Osuttu: 18 kertaa. Fontin koko: pienennä - suurenna

Huomautus: Artikkelin kirjoittaja vastaa vain omista kirjoituksistaan, eikä jaa automaattisesti mitään näkemystä tai kantaa muiden sivustolla kirjoittavien kanssa.

Katse Sabattiin

Monilla messiaanisilla on uskonnollisia luuloja Sabatista. He sanovat olevansa erilaisia kuin kristityt tai juutalaiset, mutta pohjimmiltaan he eivät ole. Vaan kaikki ovat lihaa ja verta.

Toinen käsittää sotkea taikinan, eräs tietää laittaa uunin päälle, kolmas osaa kattaa pöydän, mutta mitään ei tapahdu, koska keittiön sulake on palanut. Vaikuttaa siltä, että kaikki ovat taitavia leipureita, jotkut jopa mestareita, mutta kuinkas suu pannaan, kun sulakekaapissa ei ole varasulaketta?!

Näin on myös Sabatin laita, se tärkein puuttuu, nimittäin Shabat Shalom.

Olen kuullut sanottavan, että Sabattia ei pidä ja arvosta, jos Sabattina tekee mitä vain työtä. Että filosofoimalla Sabatti, se tehdään tyhjäksi.

Miten on asian laita?

Tekevätkö taivaan linnut pesiään Sabattina?
Synnyttävätkö peurat Sabattina?
Tekeekö Jumala työtään Sabattina?
Tekivätkö Papit työtään Sabattina?

Jos sinun henkesi otettaisiin pois ja sinä olisit niin kuin eläin, ?pitäisitkö? sinä Sabatin?
Et pitäisi.

Miksi on ihmisille liian vaikea käsittää, että Sabatti on täydellisesti ja kokonaan filosofinen, samoin, kuin koko Toora? Vai pitääkö maan multa Sabatin? Lepääkö vesi työstään?

Katso mitä Jumala teki:

Gen 2:2 Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.
Gen 2:3 Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt.

?Lepäsi? on perusmuodossaan Shabath, miten Jumala lepäsi? Aivan niin, Hän lepäsi kaikista töistään, filosofisesti. Hän ei suinkaan lakannut sitä, mitä monet pitävät työntekona.

Mitä siis tarkoittaa Sabat? Lue nämä jakeet:

Mat 12:1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki; ja hänen opetuslastensa oli nälkä, ja he rupesivat katkomaan tähkäpäitä ja syömään.
Mat 12:2 Mutta kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänelle: "Katso, sinun opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina".
Mat 12:3 Niin hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,
Mat 12:4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen seuralaistensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?
Mat 12:5 Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömät?

Sabat tarkoittaa mielen lepoa, stressittömyyttä! Miksi Daavid sai syödä näkyleipiä? Koska, se oli hänelle Sabat!! Miksi Papit tekevät työtään Sabattina? Koska, se on Papeille Sabat!! Liian yksinkertainen on usein liian vaikeaa

Kuule tämä opetuslapsen Sana

Ihmiset, jotka puhutte Sabatin pitämisestä, hävetkää! Te murehtimalla Sabattina miten sen pidätte, teette sen tyhjäksi!

Totisesti, minun huhkiessani otsani hiessä pellolla, Sabattina, on suurempi kuin teidän ?sabattinne?! Sillä minulla oli Lepo, Sabat, tehdessäni työtä, mutta teidän on ahdistus synnyttäessänne tuulta!

Te valmistatte Sabattileipää keittiössä ilman sähköä, mutta minun Leipäni on Taivaasta!

Te sanoitte olevanne Herran opetuslapsia, kuitenkin se olin minä, joka söin pellosta!

Sitten te tulitte minulle huutelemaan, että mitä minä työtä teen. Ja lainasitte Herran Sanaa, niin kuin taidolliset:

Exo 20:9 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
Exo 20:10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.


Mutta mitä te ette tiedä, on, että työ (abad) on palvelemista ja askare (melakah) palveltavaksi asettamista.

Juoksutinko minä palvelijoita? Teinkö pakollista palvelusta? Ahdistinko itseäni? Kuka on tuomitsija, eikö Herra?

Mikä onkaan Tooran Henki?

Sabatti on tehty ihmistä varten, ei ihminen Sabattia varten. Tässä on salaisuus. Sabatti on päivä jolloin sinua palvellaan. Sabatti on päivä jolloin sinä saat tehdä juuri sitä mitä sinä haluatkin tehdä (pois lukien toisten stressaamisen)!

Muut kuusi päivää ovat päiviä, jolloin sinä palvelet Jumalaa ja ihmistä, sekä asetat Jumalan ja ihmiset palvelemaan ihmisiä. Seitsemäs päivä on päivä, jolloin sinua palvellaan, eikä kukaan määräile ketään (ei tehdä pakosta, vaan tahdosta, iso ero)!

Eikö tämä ole selvää jo seurakunnankin toiminnasta? Kuusi päivää palveltiin ihmisiä ja jaettiin työtä, seitsemäntenä kokoonnuttiin Taivaallisen Ylipapin palveltavaksi. Sabatti on asetettu olemaan koko viikon ?kiireisin? eli tapahtumarikkain päivä! Silloin ei stressata, silloin nauretaan!

Ja tämä on vahvistettu seuraavassa jakeessa (Exo 20:11), jossa sana lepäsi, on nuach, ja tarkoittaa ?jatkaa erotuksen pitämistä?. Nimittäin tuo erotus, ei merkitse ainoastaan erotusta, vaan myös vastakohtaisuutta.

Mitä sitten sanomme näistä jakeista?

Isa 58:13 Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,
Isa 58:14 silloin on ilosi oleva Herrassa, ja minä kuljetan sinut maan kukkuloitten ylitse, ja minä annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Sillä Herran suu on puhunut.

Ovatko nämä jakeet äsken sanottua vastaan? Eivät suinkaan! Näissä toistuu sama: stressi pois! Lopeta työ mikä painaa! Älä kulje omia (vahingollisia) teitäsi!

Ja, kun tarkemmin katsotaan, on sana ?kunnioitettavaksi?, kabad, joka merkitsee raskasta, merkityksellistä, suurta ja täyttä. Ja sana ?kunnioitat? on myös kabad, mutta verbinä.

Näin ollen, jakeessa voisi aivan yhtä hyvin lukea ?vaan kutsut Sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän rikkaaksi ja suurennat sen?. Tämäkin osoittaa mitä aiemmin sanottiin, Sabatti on koko viikon tapahtumarikkain päivä.

Ei ole väliä miten näet parhaaksi kutsua Sabatin rikkaaksi ja tehdä siitä poikkeavan, hienon, päivän. Pääasia että teet sen, ilolla, levolla ja murehtimatta.


Ja vielä lopuksi hiukan kertausta

Raamatussa ei missään sanota, että nimenomaan Sabattina pitää, täytyy tai on pakko palvella Herraa. Vaan niin kuin on osoitettu, Herraa palvellaan ja työtä tehdään muina päivinä. Herran palveleminenkin voi näet olla stressaavaa, ei tosin Herran vuoksi, vaan ihmisten vuoksi. Ja se ei sovi Sabattiin.

Se minkä koet stressaavaksi jätä pois Sabattina, vaikka olisi ?Herran palvelusta?, sillä Sabatti, eli Jahshua, on ihmistä, sinua, varten, et sinä Häntä varten.

Älä tee pelkän kirjaimen mukaan, vaan Hengen JA kirjaimen!

Num 6:24 Jehova polvistuu antamaan sinulle lahjoja ja varjelee sinua.
Num 6:25 Jehova paljastaa olemuksensa sinulle ja on sinun turvaajasi.
Num 6:26 Jehova kohottaa kaiken huomionsa sinuun ja antaa sinulle yltäkylläisesti.

Joel 13.7.2012

Jaa tämä artikkeli Facebookissa:
Jaa

Muita sinua mahdollisesti kiinnostavia artikkeleita:
Messiaanisten varojen käyttö - Vain israelilaisille - Shavuot-saarna - Sekaannusta ja hajaannusta - Jerusalem
Keskustelu kategoriassa Seurakunta, johon tämä artikkeli kuuluu
Keskustelua pyörittää Disqus